Jump to content
lauraj

Ajokoiran valinta

Recommended Posts

Olen valitsemassa ajokoiraa metsähommiin ja muutama kysymys heräsi mieleeni... Minkälaista eroa on Suomenajokoiralla verrattuna muihin ajaviin rotuihin? Verratessa Dreeveriin tai Venäjänajokoiraan, niin millaisia plussia ja miinuksia löydätte? Dreeveri ajaa ehkä hitaammin, mutta ajaako Suomenajokoira sitten isompaa lenkkiä?Millaisia mietteitä herää?

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Hmmm....väittäisin makuasiaksi rotuvalintaa, mutta jotain voinen sanoa. Itse olen metsästellyt koko ikäni suomenajokoirilla sekä jonkun kerran venakoilla ja beaglella koetoimintaa unohtamatta. Vertailun luominen on kuitenkin mielestäni mahdotonta, koska koirakannat suomessa ovat ajokoirarotujen suhteen "epätasapainossa". Tarkoitan tällä lähinnä sitä, että suomenajokoira nauttii kansan suosiota muiden rotujen jäädessä määrällisesti taka-alalle. Siksi plussat ja miinukset ovat mielestäni lähinnä suuntaa antavia ja jokaisen kannattaa tehdä ratkaisunsa itse rotuvalinnan suhteen. Suomenajokoiralla on kohtalaisen pitkä historia suomessa ja on myöskin kunnia-asia, että suomessa elää näinkin hieno ja ajotaitoinen rotu kuin suomenajokoira. Koirapopulaatio on suhteellisen laaja ja eri sukuja löytyy käytännössä joka makuun. Ajotaito on mielestäni tänä päivänä hyvällä mallilla ja rotu on kohtalaisen perusterve ja terveyden puolesta taistellaan mm. taannoin kehitellyn ataksia-testin kanssa.Velivenäläisen koirat ovat omien kokemuksieni mukaan enemmän petoriistan metsästykseen soveltuvia, mutta jänisajokin niiltä sujuu mallikkaasti. Pienoisena ongelmana näen rodun säänkestävyyden, koska alkukaudesta saattaa venakolla olla lämmin todella säänkestävän ja suojaavan turkin ansiosta. Omimmillaan silloin, kun lämpötilat painuvat pakkaselle ja lumi maassa. Silloin venakot pääsevät mielestäni parhaiten oikeuksiinsa.Pienemmistä ajokoirista sen verran, että dreevereistä löytyy kohtalaisesti huippuluokan jänis/kettupiiskoja, mutta isompiin ajokoiriin tottuneena dreeverin ja beaglen hidas ajovauhti ei minua miellytä. Toki tällöin ajettava ei yleensä karkaa maastosta rauhallisen ajurin pitäessä sitä liikkeellä.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Itse kasvatan dreevereitä omalla kennelnimellä.Kokemusta myös s-ajokoirista, joita minulla oli 3 ennen dreevereitä.Vävyllä venakko, joka oli JM1-08 ja JM2-09, on kyllä hieno koira. Ja mahtava luonne.Mutta eipä sitä rotua voi tuomita tai ylistää muutamien yksilöiden valossa. Joka rodussa on huonoja ja hyviä yksilöitä - ja kaikkea siltä väliltä.  ::)Itse tykkään dreeveristä sen hitaan ajovauhdin vuoksi, jolloin ajoeläin hyvin harvoin lähtee "hornan kuuseen".Juuri tästä syystä luovuin suomenajokoirista. Venakko on vielä nopeampi ja otti viime syksynäkin monta jänistä ajamalla kiinni. Tutkan mukaan ajonopeus oli venakolla tiellä 39-41 km/ h, metsässä 22-27 km/ h. Dreeveri(ni) ajaa siinnä 12-17 km/ h. S-ajokoiran nopeuksia en ole tutkinut mutta eikö liene yleensä siinnä 20 km/h paikkeilla....

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Varmaan montaa muutakin mietityttää että pääseekö tuollainen lyhytjalkaisempi talvella metsässä mihinkään? No ainakin omien kokemusteni mukaan tietyissä oloissa varmaan paremminkin kuin tuollaiset mitä itse käytän (isoja monirotuisia).Eli kun koiran paino ylittää 30 kiloa, niin suht hyvin kantavalla hangella menee ison koiran tassut pinnasta läpi (ja usein myös hankautuvat verille)...

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Varmaan montaa muutakin mietityttää että pääseekö tuollainen lyhytjalkaisempi talvella metsässä mihinkään?
No ainakin omien kokemusteni mukaan tietyissä oloissa varmaan paremminkin kuin tuollaiset mitä itse käytän (isoja monirotuisia).
Eli kun koiran paino ylittää 30 kiloa, niin suht hyvin kantavalla hangella menee ison koiran tassut pinnasta läpi (ja usein myös hankautuvat verille)...

No dreeverin tavaramerkkejä ovat sitkeys ja pitkä runko.Itse olen metsästänyt helmikuun loppuun dreeverillä. Viime talvenakin, jolloin pehmyttä lunta oli kai lähemmäs metri. Koira "ui" sitkeästi mutta hitaasti - niin että pää vain vilahteli hangesta.Samaan ajoon tuli samanikäinen suomenajokoira, joka lähti dreeverin tekemälle jäljelle mutta ei umpihankeen. Tuli kyllä dreeverin jäljeltäkin pian tielle ja juoksenteli siinnä.Eli olosuhteistahan se on kiinni. Todella syvässä, pehmeässä lumessa suurijkin ajokoira on avuton.Useimmiten kuitenkin tulee välihankia, jolla kevyt koira, esim. dreeveri etenee hyvin ja käpälät kestää.Ja taas suuri koira on avuton - ei pääse mihinkään ja repii helposti käpälänsä.Ilmeisesti kyse on liikkumatyylistä, dreeveri ravaa, suuret ajokoirat laukkaavat.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.

Guest
Vastaa aiheeseen...

×   Olet liittänyt muotoiltua sisältöä.   Poista muitoilu

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Edellinen sisältösi on palautettu.   Poista sisältö

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.


×
×
  • Luo uusi...