KIRJALLINEN KYSYMYS HIRVIEN HOITOSUUNNITELMISTA

[Guest Guest]

Tervehdys hyvät eräveljet ja -sisaret.Jätin ministerille vastattavaksi hirvien valtakunnallista hoitosuunnitelmaa koskevan kirjallisen kysymyksen. Vastausaikaa kysymyksen jättämisestä on 21 vrk.Kun vastaus tulee, linkitän sen myös tänne.Hyvää ja tapahtumarikasta syksyä Teille kaikilleReijo HongistoKIRJALLINEN KYSYMYSHIRVIELÄINTEN KAATOLUPIEN VÄHENTÄMINENEduskunnan puhemiehelleJulkisuudessa olleiden tietojen mukaan riistakeskus on valmistelemassa hirvieläimille valtakunnallista hoitosuunnitelmaa. Hoitosuunnitelmaan aiotaan kirjata linjaus jolla suurpetojen ravinnontarve on huomioitava hirvien kaatolupia myönnettäessä. Jo ensi vuonna saatetaan hirvien kaatolupia karsia tuntuvasti erityisesti suurpetojen saalistusalueilla.Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) tutkija Ilpo Kojola on arvioinut, että susien reviireillä hirvien kaatolupia pitäisi vähentää 30 - 40 % jotta hirvikanta ei lähtisi pienentymään. Kojolan arvion mukaan Suomessa on noin 15 susilaumaa ja susia kaikkiaan noin kaksi sataa.Metsästäjät kaatoivat viime vuonna luvallisesti 58560 hirveä, joista valtio sai lupamaksuina yli 5,7 miljoonaa euroa. Tulot kertyivät valtion lukuun myydyistä hirvistä, riistanhoitomaksuista ja kaatolupamaksuista. Aikuisen hirven pyyntilupamaksu on 120 euroa ja vasan 50 euroa.Kuluvana vuonna arvioidaan hirvieläinten metsästysmaksumomentille kertyvän 5,4 miljoonaa euroa. Sama summa on budjetoitu myös tulevalle vuodelle.Vuonna 2011 suurpedot aiheuttivat yli 5,4 miljoonan euron vahingot, jotka korvattiin hirvieläinten kaatolupamaksuista saaduilla tuloilla.Metsästäjien kaatamien hirvieläinten määrä tiedetään ja niistä valtion saama tulo, mutta petojen tappamien eläinten määrää ei tiedetä, eikä petojen aiheuttamaa taloudellista hävikkiä. Petojen tappamat eläimet jäävät siis suoraan valtion vahingoksi.Suurpedot aiheuttavat valtiolle kaksinkertaisen kulun, koska valtio menettää petojen takia tuloja ja tämän lisäksi joutuu vielä korvaamaan petojen aiheuttamia vahinkoja.Kansalaisten keskuudessa on herättänyt laajaa keskustelua se, että nykyisessä erittäin kireässä taloustilanteessa hallitus esittelee supistamis- ja leikkauslistoja mutta samalla hyväksyy suurpetojen aiheuttamien kulujen lisäämisen. Monet ovat todenneet että liikkuvan poliisin lakkauttamisella tavoitellaan noin 6 miljoonan euron säästöjä, mutta samaan aikaan ollaan valmiita kohdentamaan lähes sama summa suurpetojen aiheuttamiin vahinkoihin. Tässä on monen tienkäyttäjän mielestä selkeä epäsuhta.Jos hoitosuunnitelma otetaan käyttöön ja hirvien kaatolupamääriä vähennetään, lisätään samalla suurpetojen ravintoa ja sitä kautta myös suurpetojen määrää. Suuremmat suurpetolaumat pysyttelevät ainakin aluksi lähellä ravintoaan eli metsissä ja erämaissa, mutta ennen pitkää väistämättä ajaudutaan tilanteeseen jossa syöjiä on enemmän kun syötäviä. Koska ravinnon tarve on jatkuvaa, joutuvat kasvaneet suurpetolaumat etsimään ravintoaan jälleen ihmisasutuksen piiristä. Tällöin voivat valtion korvattaviksi tulevat vahingot olla moninkertaiset nykyisiin vahinkoihin verrattuna ja vastaavasti hirvieläinten kaatolupamaksuista saatava tulo lähentelee nollaa.Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:Onko hallitus tietoinen suurpetojen aiheuttamien taloudellisten vahinkojen määrästä ja laajuudesta ja siitä että lisäämällä ja turvaamalla suurpetojen ravinnon saanti, lisätään samalla myös suurpetojen määrää ja sitä kautta edelleen valtion taloudellista vahinkoa sekä mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä suurpetojen aiheuttamien taloudellisten vahinkojen vähentämiseksi?Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 2012Reijo Hongisto /ps