Kyllä on hirvijahdin lomassa saanu ihailla komeita teeriparvia, Parhaissa yli 50 lintua. Eiköhän taas keväällä ole kunnon karkelot kun viljapöntöt käy pellolle heittämässä :) Vielä kait tässä ehtis käydä sen yhden teeren kiintiönkin täyttämässä :) eikö ne viljapöntöt oo pitkälti ruokapöytä kanahaukalle? vai onko aikasempaa kokemusta ettei haukat kävis sielä pöläyttelee kohtuuttomasti? Ei oo haukkoja näkyny ;)

Kyllä on hirvijahdin lomassa saanu ihailla komeita teeriparvia, Parhaissa yli 50 lintua. Eiköhän taas keväällä ole kunnon karkelot kun viljapöntöt käy pellolle heittämässä :) Vielä kait tässä ehtis käydä sen yhden teeren kiintiönkin täyttämässä :)

Ja tänään sitten vielä pikkasen aiemmin ja eri paikkaan vai? ;)

Sunnuntai ei tuonut lisää kaatoja, eikä onneksi myös ohi laukauksia ::) Kaato paikka olisi kyllä ollut mutta olin sen verran naapurin puolella jotta jäi puristamatta. Kun lopulta sain karkoteltua hirvet omalle puolelle päätti emä jättää vasan passiketjun eteen ja hypätä itse passista läpi. Päivä olikin sen jälkeen käsitelty, nooh nyt torstaina taas kokeet ( itse joudun virumaan töissä mutta kaveri käy ohjaamassa koiraa ) Sitten lauantaina taasen jahtiin...

Eilen ei kaikki mennyt kuin Strömsöössä... Liityin siihen kerhoon jotka on ampuneet ohi :-[ . Lievästi keljuttaa, onneksi koira pelasi kuintenkin mahtavasti ja saatiin varmistettua että tuulen ja hännän väliin ampuminen ei tee muuta kuin henkisiä vammoja hirvelle. Tänään sitten uutta matoa koukkuun, jahka tuo lapsenvahti tuolta navetta hommista joutaa :)

Jees, lauantaina alkaa sitten meidän porukan jahtikausi ;) vihsoinkin voisin sanoa, pikkasen alkaa jo jännittämään vaikk en itse lähdekkään vielä aseen kanssa metsään tällä kaudella :) Nyt oonkin menossa lankoja vetämään muutaman tien varteen. Siitä se hirviura alkaa ja takaisin ei ole paluuta siltä tieltä.

Jahtiin jahtiin Hirvijahtiin.

Eilen pääsi taas jalon harrastuksen pariin eli koirakokeisiin. Hakusessa oli kova tulos, jotta paikka PM kisoissa olisi mahdollinen. Koepäivän aamuna porukkaa tervehti iloinen vesisade. Sade onneksi loppui ennen metsään siirtymistä mutta yöllistä jälkeä oli turha etsiskellä. Onneksi koiralle tuntui latu kelpaavan "hajuttomassakin" metsässä ja ensimmäinen hakulenkki meni jo reiluun kilometriin ja sitten koira yllätti tulemalla ottamaan yhteyttä(bonusta paperiin ja saadaan yhteyden otto haun aikana). Opas jo tässä vaiheessa ehdotteli että eikö hiukan käveltäisi eteenpäin autolta, jotta koira voitaisiin ohjata oikeaan suuntaan. Itse en tähän asiaan lämmennyt vaan sanoin että jos koira lähtee hakemaan vielä uutta aluetta ei meidän toinna kävellä... saadaampahan löytymatkaa. Kas kummaa koira häipyy näkyvistä, siirtyy alueella missä ei vielä käynyt ensimmäisellä lenkillä, saa selvästi hajua nokkaan ja löytö 2,1 km päästä ei paha. Nyt alun pisteet kohdillaan ja sitten odottamaan pysyykö löytö paikaallaan. Oppaan mukaan alueella on vasaporuita mutta niitä kyttäilee ainakin 4-piikkinen ja 10-piikkinen sonni... Kuulostaa oikein koehirvien unelmilta. Haukku kuitenkin asettuu paikalleen ja makkaratulet voidaan viritellä. Löytö pysyy paikallaan tarvittavat minuutit ja tuomarit lähtevät antamaan karkkoja, tästä seuraa karkkojen ja uusintahaukkujen sarja. Haukustakin löytyy se "unelma" hirvi 4-piikkinen sonni. Erän lähestyessä loppua tarvittavat uusinnat on kasassa mutta karkkoja puuttuu vielä melkein 3km... uskomatonta mutta totta vaikka hirvenä pitäisi olla niin sanottu "varma" juoksia. Kello näytti että erää oli jäljellä 45min, tässä vaiheessa päätimme antaa viimeistä karkkoa porukulla ja reilulla äänellä. Ja lähtihän se liikkeelle ja lähti vauhdilla Ihmeeksemme porukkaan oli liittynyt myös tappisarvi, joten seudun sonni komeus oli esittelyssä kerta linttuulla . Tämä karkko tuntui jatkuvan ja jatkuvan. Erän loppu häämötti ja kuinka ollakaan 5min ennen erän loppua paukahti seisonhaukku päälle... Eipä koiranohjaaja voisi enempää toivoa. Karkkoakin oli tullut reilusti yli 3km, joten nyt ei tarvinnut kuin odottaa sitä erän loppua. Erän loputtua tuomari kyseli että vihellänkö koiran pois , vai revitäänkö paperit Nooh taisi päivän aikaan olla puhetta, että sitä on aivan turha yrittää. Näin neiti jäi työmaalle ja tuomarit alkoivat kirjailla numeroita papereihin ja saatinhan se oma ennätys rikki ihan reilusti Tämän jälkeen seurasikin sitten 7 tuntia karkkoja, uusintahaukkuja, melkein 30km työskentelymatkaa, Järven ylitys uimalla reilut 100m pimeässä (tämän koiran ei pitänyt uida mutta näköjään ui ) ja lopulta hiukan ennen kello yhdeksää yhdessä tien ylityksessä koira uskoi komentoa, "Lopeta jo kyllä riittä tältä päivältä". Niinpä matka kotiin saattoi alkaa...

Jos nyt jahtiin liittyväksi reissuksi voi lukea niin huomenna pääsee hirvihirmun kanssa haukkukokeisiin.

Ainakin ennen jahtikautta kaikki aseet jossai kiikari tai punapiste tulee ammuttua läpi. Jos ei kesällä jo ole tullut enemmän reenattua. Yksi hyvä pointti on kiinnittää huomiota myös kiikarinjalkoihin, huonoilla jaloilla saa myös hyvästä kiikarista epävarman. Tietenkin jahtikauden aikana jos tulee " selittämättömiä " pummeja tulee aina tarkistettua kohdistus. Tai sitten jos kolauttaa asetta saati kiikaria johonkin metsässä liikuskellessa.

Urakka aloitettu. Lauantaina koiran kanssa liikkeellä ja haukku saatiin aikaseksi toiselta alueelta minne koiran löysäsin, harmittavasti naapurin puolelta mutta eipä hätiä. Parilla karkolla sain haukun siirtymään luvallisille maille ja eikun haukkuun. Vartti tunnin sain seurata kun lehmä ajeli koiraa taimikossa hulvatun lailla, oli harvinaisen äkäistä sorttia. Nurin tuon ois saanu kopsautettua mutta ei uskaltanut taimistoon pistää sarvetonta nurin ajatuksena, jospa siellä onkin vasat. Tyrkkäsin haukun passiketjusta läpi, josta tuli varmistus asiaan yksinäinen lehmä mutta eivät ampuneet vielä. Hirvi jäi kuitenkin tien kupeeseen haukkuun ja saatiin viriteltiin passia uudestaan. Tälle palstaa saatiin hyvät passit aikaan kun kahden mettätien väli ei ollut kuin reilut 300m. Tuolla paikalla annoin koiran haukkua vielä vajaan 1,5 tuntia pysyyvätpähän passimiehet lämpösenä ku haukku ei juuri kenestäkään ollu yli 300m päässä Sitten kävin tökkäämässä haukun passiketjuun ja syksyn naaraskiintiö meidän seuran osalta täynnä. Koiralla hieno päivä, löytö linnuntietä 1,5km, maita pitkin 4,5km. Työskentelyä 3,5h. Siinä passasi lähteä hirven nylkyyn ja makkaranpaistoon. Säilyi koira tuoreena vielä seuraavalle päivällekin ja koiran toinen omistaja pääsi taistoon. Sunnuntaina olin sitten itse liikenteessä leipäsuden kanssa ja kuten arvata saattoi hirvitilanteita ei syntynyt. Ja muutenkin homma otettiin porukan kanssa rennosti, paloiteltiin hirvi ja vihellettiin pelipoikki jo puolilta päivin. Yhdellä koiramiehellä oli haukku mutta haukussa oli kaksi lehmää ja yksi vasa (ihmeellisiä porukoita tuntuu pöyrivän nyt alueella) ja ne pääsi karkaamaan naapurin puolelle joen yli, jossa saivat sotkettua koiran jäljiltä. Päivää paransi gepsistä seurattu tilanne kun kaveri ampui yhteiselle koiralle 6-piikkisen seisontahaukkuun 2,5h tunnin työskentelyn jälkeen, toisen porukanjahdissa. Kyllä oli nuorelle koiralle mahtava viikonloppu. Keskiviikkona olisi tarkoitus lähteä hakemaan kokeista sellaista tulosta, jotta paikka piirinkarsintoihin aukeaisi. Saas nähdä kuinka käy... Lauantaina oli myös yksi melko ikimuistettava tilanne. Aamupäivällä ammuttu hirvi oli saatu orteen ja eväät syötyä. Siinä toinen koiramies ilmoitti, että täällä olisi pieni tilanne päällä. Naapurin puolelta oli tullu kolme koiraa hänen koiransa haukkuun. Samassa haukussa oli kerralla 3 karhukoiraa ja yksi harmaa Eipä siinä, eikun passiin. Kohta pirahti puhelin että ootko mitenkä lähellä haukkua... tuumailin siihen että 20min menee kävellen... Eikun tuumasta toimeen ensi vilkaisu gepsiin haukku jossain 1,5km päässä. Siitä alkoi sitten kevyt munaravi kohti haukkua, ei tarvinnut juuri varoa risuja, ääntä metsässä oli enemmän kuin tarpeeksi. Valitettavasti haukussa oli tälläkin kertaa yksinäinen naaras, joten ampumatta jäi, kun yksi jo orressa oli. Mutta kyllä tarjosi itseään ammuttavaksi useampaan kertaan Hieno päivä kaiken kaikkiaan. Ensi viikonloppuna jatkuu.

Eiku malttia, voitte saadakkin kanukin :) Ja muistakaa osua.. Pieni vitutus syntyy jos kanadalaisesta huti laskee :) Se on testattu jo muutava vuosi sitten ku laskin haulikolla ohi kanukista :) Nyt pitää keskittyä hirvijahtiin tuolla savon maalla niin hanhet saa olla rauhassa, jos ei sitten sinne suuntaan joku erehdy.

Joo, se oli taasen mukavaa, jotakin 10000 plus valkoposkee ja niiden seassa pyöri kokonaiset 20-30 metsuria :) ja kolme niistä saatiin eräksi kaveri yhden ja minä kaksi. Kanukkeja ei vielä ollu, niitäkin yleensä muutaman kymmenen pöyrii noissa porukoissa.

Tuonne kuviin lisätty Lyhyt tarina eräästä päivästä 26.9 8) muutamalla kuvalla höystettynä.

Jos kirjasta lukisi päivän tapahtumat se alkaisi taatusti olipa kerran ja loppuisi sen pituinen se. Mutta ei, tämä ei ollut satua vaikka sille se loppupäivästä tuntui...Aamunavaus, kaveri ampuu ensimmäisen metsurin matkaa 320 askelta...Päivän ei siis juuri paremmin voi alkaa, mutta tarkoitus oli reenata kaverin 1-v pystykorvaa, jolle ei vielä lintuja ollut pudotettu... joten tuumasta toimeen... 15min hakua, vajaa 10min haukkua ja kaveri pudottaa kiväärillä...Tässä vaiheessa alkoi jo tuntua melko hienolta, jahtikaverilla mainioita onnistumisia ja itse oppaan muodossa melko tyytyväinen :) Hanhea oli kuitenkin ilmassa vahvasti, joten päätimme vielä yrittää niitä. Nyt olikin itse helppo heittää oppaan "viitta" pois harteilta ja... Hanhien tarkkailua, ryömintää pitkin ojia, johan sieltä löytyi metsureita valkoposkien seasta ja PaM!Siinä ne sitten oli. Itsellekin ensimmäiset metsurit ja vielä niin jotta samalla laukauksella kaksi kun napottivat sopivasti kylkikyljessä.26.9 kirjautuu omiin erämuistoihin, sarjassamme ei ole todellista jahtipäivät :)

Tuleehan tuota aikataulujen rajoissa käytyä kerran kaksi viikossa. Ei mitään erityisen vakavaa pumppailua. Nyt projektina menossa seuraavat tavoitteet, sotilaspenkissä 10xoma paino, Kymmenen leukaa ja 3000m cooperissa. Aattelin jotta tuolleen pitäis saada tasasta kehitystä aikaan, projekti etenee hitaasti mutta varmasti :)

Tällä hetkellä menee kaverin lataamia tss paukkuja, koossa 2,75 ja 3,25 lataus 28g. Ruudin määrän en kysyny, kysyin vaan jotta kestäähän ampua :) kuulemma kestää.

Tämä aihe on siirretty alueelle Patruunat ja jälleenlataus.[iurl]http://www.metsastys.com/keskustelut/index.php?topic=1590.0[/iurl]

TOPPASHAN ne miljuuna valkoposkee ja löysin mie sieltä muutan METSURIN. 18 vuotta sai metsästyskorttia kantaa ennen ku ensimmäinen hantta tuli tonttiin mutta nyt niitä tul jopa kaksin kappalein 8) Laitellaan kuvia ja pidempää juttua kun ollaan paremman yhteyden parissa... Nyt saunaan ja ehkä pieni kaatohörppy aamulla taas tarkastamaan ilmatilaa. Vielä pitää kuitenkin lisätä, että kyllä tuntu taas surkuhupasalta ettiä niitä muutamia mettäläisiä niitte tuhansien valkoposkien joukosta mitkä on rauhotettu... eikö jollain päättäjällä olisi järkeä käsissä rauhotetaan noi mettäläiset vaikka valkoposken sijasta.

Huomenna kattellaan metsän siimeksestä lintuja. Täytyy varmaan joku hetki uhrata myös hanhille. Sitten jos torstaina keliä hiukan samoilla tiimoilla. Lauantaina alkaakin sitten syksyn isoin koitos HIRVIJAHTIII ;D ei polttele ei ei...

EIhän sillä pienelläkään tarvi risukkoon ampua;) Juurikin näin. Ei se iso reikä autuaaksi tee. Se reikä pitää saada sinne hirven kylkeen asti.

Sotilaskiv. 7,62x53 RE.Mäkinen Tupla 45-70Uusin hankinta 22lr Vostok, kisatukilla (kö halvalla sai ni piti ostoo)

Isoa kalibeeria hirveen 338 ylöspäin niin ei haittaa oksat :) 308. on sitä sun tätä, jos ei avonaisella alueella pääse ampumaan oksat ovat suuri vihollinen 308 luodille! En kyllä suosittele kellekään alottavalle (tai kokeneemmalle) hirvimiehelle millään kaliberilla sinne oksaviidakkoon paukuttelua. Isommat kaliberit on siitä hyviä, että jos ampumalinjalle saattuu oksa, heinää tai muuta moskaa ne antaa sen anteeksi (useimmiten). Mutta ehdointahdoin turha mihinkään pöpelikköön paukuttaa. Kyllä ne sieltä paremmallekin hollille saa. Toimivuuden suhteen on tuo .308 varma valinta yleiskivääriksi alkuun, plussaa vielä laajasta panosvalikoimasta jotka saattaa sitten ontua noissa "oudommissa" kalibereissa. Sitten myöhemmin pääsee laajentamaan repertuaaria kun mahdollisuuksia on. Ittekin paukuttelin ensimmäiset vuodet .308 ja 7,62x53 R molemmilla hirvestä henki lähti ja linnutkin sai ja saa edelleen ihan siistinä pakkaseen. Nyt hirvipuolella palvelee tupla 45-70.

Täälläkin hanhea paljon liikkuu, mutta kilometriin ei oikee uppoo haulikolla :) Korkeella nuo nyt painaa ja vielä varmaan pari päivää mutta Keskiviikkona näyttäs kääntävän etelä tuulelle ni sillon stoppaa. Toivottavasti sillon on ilmatilassa muutakin ku valkoposkee ;)

Tänään on hanhee ollu ilmatila täynnä. Sopivasti sattuukin ensi viikolle jahtia työnmerkeissä. Minkäs sille mahtaa jos asiakas haluaa pitää palaveri nuotion äärellä, passaa mulle. Samalla voi hanttoja kattella ja testata onko siitä asiakkaan nuoresta pystykorvasta meton haukkujaksi ;)