metsäkanalinnustus 2012

[jefferson 0]

Jahas huomenna jahti alkas, sitten kanalintujenkin osalta. Töistä varattu päivä vapaata ja tänään illasta kohti jahtimaita ajamaan, jos kerkeäis iltalennolla piipahtaa kans. Linnuista ei tietoa mutta vakiopaikoilta pitää käydä mettoa kattomassa ja päivemmällä sitten teeriä aukonlaidoista. Eiköhän sieltä jotakin löydy, pitää otta vielä tuo melkein hirvivapaa hirvikoira matkaa niin pöläyttelee lintuja edes lentoon :)

[Guest Guest]

Joo kello 4 herätys. Tänään kävin mönkijällä jyryyttämässä metso paikoissa. Lintuja oli laskin noin 13 koppeloa, vain 3 pyytä ja 8 mustaa mettoa, joista 5 oli vanhoja konnija. Teerijä ei näkynyt, mutta perjantaina näin jonku 40-50 lintua lähellä pasdi paikkaa. Elämää on ja nämä on vain murto osa mitä niitä meidän seuran alueella on.

[metsastyskortti 0]

Huomenna se alkaa! Herätyskellot on laitettu soimaan ja reput pakattu valmiiksi, se ei ole muutakuin mennä sitten! Tänä aamuna kävin katsomassa vakiomestoilla, näkyykö lintuja ja laskin että 73 lintua sielä oli! Ensiksi menen aamulla passamaan, ja aamukahdon jälkeen lähden lenkille metsään, pari hyvää mettoo -ryteikköä ainakin käyn läpi, josko tänä vuonna sen vanhan höynäytän! :) Aamulla päivitellään koko joukko, miten on jahdit menneet! Ainiin, meinasin vallan unohtaa, HYVÄÄ JAHTI ONNEA KAIKILLE! :)

[Guest Guest]

Meinasinpa jättää menemättä mutta -2,5 astetta ja tyyni keli muutti mielen. Lintua näkösällä kolmisenkymmentä, koko nippu lensi syliin ku isä ajo ne lentoon suon toisesta laitaa. Yhen mustan poistin kuleksimasta. Joka puolelta kuului pulputus. Lintua on todella paljon!Ja nythän ne sattu pakkaset heti eka aamulle kun kerkesin valitella ettei viime kaudella niitä ollut:D

[metsastyskortti 0]

Noniin eli ajoissa oltiin, heräsinkin peräti 20 minuuttia ennen herätyskellon soimista, voisko olla että häiritsi odottaminen vähän unia  ;) Passissa oltiin aamutuimaan, ja lintuja näkyi hyvin, pari aamuvirkkua karkkosi nevasta kun sinne käppäilin, en kuitenkaan ampunut, niin läkähdyksissä olin matkasta! Passeille päästyäni hengähdin tovin kun sydän hakkasi enemmän kuin höyryveturi ikinä! Surkea kunto, tuli huomattua! Pulssin tasaannuttua rupesin ripustamaan kaaveita näreisiin, päätin laittaa vain luottokuvat, eli yksi iso muovinen ukko ja yksi samanmoinen narttu sai paikkansa tutuilta paikoilta, jotka ovat niille pyhitetty jo 10 vuotta sitten! Passissa istuskellessani mietiskelin maailman menoa, minne kaikilla on aina kauhea kiire, mikseivät vain tulisi silloin tällöin tänne luonnon hellään helmaan, ottaisivat kuksallisen kahvia reppujakkaran päällä ja kuuntelisivat luonnon hienoja ääniä! Mutta ei, nykynuoriso tuhlaa vapaa-aikansa tietokoneella selkä mutkalla nörätessä, ja taistellen siitä kellä on suurimmat virtuaaliegot sun muut vehkeet. Ajatukseni ja mietteeni katkaisee väkevä soihaaminen, joka kuuluu takaani, hiljaa ja varovasti kurkistan olkapääni ylitse ja näen, kuinka massiivinen teeriparvi lähestyy minua ja kaaveitani! Painan pääni polviin varovasti ja toivon, etteivät ne olisi nähneet minua, ja oikeassa olen, eivät olleet. Eipä aikaakaan kun parvi laskee kuvilleni, kymmenkunta kuvien viereisiin näreisiin aivan 15-20 metrin päähän minusta, ja loput laskeutuvat nevaan. Tässä sitä pulma! Ampuakko puuhun vai maahan? Päätän ampua puuhun. Ase varovasti poskelle ja tulta munille sanoi se rokkakin talvisodassa. Teeri tipahtaa välittömästi kenttään, ja minulla vielä on yksi mahdollisuus jäljellä. Koko parvi nousee laukauksen vaikutuksesta ilmaan ja sopivasti yksi kaartaa suoraan minuun päin, tästä huolella tähdätty laukaus, ja teeri päätyy nevan pintaan hengettömänä. Hetkiaikaa pälyillessäni ja onnistumisen riemusta hymysuin katselen ja nautin, kuinka parvi jatkaa matkaansa, mutta siinä samassa jotain käsittämätöntä tapahtuu, parvi kääntyykin ja sama tanssi alkaa! Teeret tulevat taas samoihin näreisiin istuskelemaan ja juttelemaan kuville, vaikka 10 sekunttia sitten ammuinkin. En enää kuitenkaan raaski ampua uudestaan, vaan tyydyn tähän saaliseen ja lasken aseen männyn närettä vasten ja kyyristyn ihailemaan lintuja. Hienosti ne puhuvat toisilleen puissa ja maassa, hetken ajan kuluttua ne päättävät jättää minun kiusaamisen, ja jatkavat matkaansa. Lähden hakemaan ammuttuja lintuja ja pakkaan ne reppuun nätisti, lintuja kunnioittaen silitän sulat tasalle. Tästä alkaa matka kohti autoa! Pääsen autolle, ja kun aloitan lintujen perkaamisen sivusilmä havaitseekin jotain liikettä, aivan kuin jotain suurta olisi ilmassa! Katsahdan välittömästi pohjoiseen, ja mitä näenkään: parin kymmenen hanhen aura pyyhkäisee ylitseni, tosin haulikon kantaman ulottamattomissa, kivääriäkään kun en mukaan ottanut, nyt harmittaa. Parvi katoaa horisonttiin ja jatkan riistan muuttamista käyttökelpoiseksi ruoaksi, ja tämän jälkeen matka kohti kotia. Päivemmällä lähden sitä "isoa ja mustaa" etsiskelemään, nyt pienet torkut ja seikkailu jatkukoon!

[Guest Guest]

Itsekkin tuli herättyä puolisen tuntia ennen herätystä, mutta se johtui siitä kun kaveri tempasi veekasin tulille naapurissa ja lähti metille:p mutta asiaan:Tuleehan tuota itekkin selkä solmussa ja niska kenossa istuttua koneella mutta siitäkin huolimatta joudan metsästämään:)On ollut sulla kelpo reissu, yllättävän typeriä lintuja... Mutta näitä tilanteitahan sattuu kun paljon kulkee. Itselläni on parvi istunut viereen kun olen parin männyn näreen takana ollu kytiksessä.Kuvasitko muuten tapahtumaa? Itte tulin töihin päiväksi vielä, pekkaset käyttää sitten loppusyksystä. Töiden jälkeen jos kävis jallittaa metsoa.

[metsastyskortti 0]

Henq, saaliskuvia tuli otettua, ei siinä tilanteessa tullut mieleen puhelinta taskusta kaivaa kun teere istuvat 15 metrin päässä :) Noniin eli sitä kuuluisaa, maamme suurinta kanalintua ei näkynyt, vaikka heitinkin 6 kilometrin lenkin metsässä, mutta tulipahan kuntoa kohotettua! Päätin ennenkuin lähden, että jos metsoa ei näy, niin tyydyn siihen maamme pienimpään sitten, eli pyyhyn. Hetken tovin käveltyäni päätin hörpätä kahvit kuksasta ja polttaa tupakin, siinä samalla päätin kokeilla, olisi pyitä lähistöllä. No, pari vihellystä ja vastaus tuli tuota pikaa. Ei muutakuin panoksien vaihtoon ja alapiippuun päätyi 24 grammainen trap. Hetken keskusteltuamme tuli hiljaista, ja tästä tiesin että pyy tulee lähemmäksi. Eipä aikaanaan kun pyy lennähtää parinkymmenen metrin päähän laulamaan. Kuksa kädestä pois ja ase poskelle, ja pyy tuli eräksi, nuori uros kyseessä. Oli mukava nähdä, ettei ne taidot ole ruostuneet ;) Tein normaalit askareet, perkeet pihalle ja havuja tupaan tilalle ja matka jatkui.Pari kilometriä käveltyäni, eikä metsoista tietoakaan, päätin taas pitää pienimuotoisen kahvitauon pienen puron varrella, jossa samalla päätin taas kokeilla pillitellä, tässä oli nimittäin aivan kympin paikka! Ensimmäinen soolo kaikui metsässä, ja samantien yhtyeestäni tuli duo! Taas vaihdettiin trappia alaputkeen, ja jatkettiin laulamista, kunnes, sattui jotain aivan käsittämätöntä! Pyy hiljeni ja minä varauduin ottamaan paistin reppuun mutta mitä! Pyy pyrähti aivan parin metrin päähän eteeni! En nähtyt lintua, koska maasto peitti näkybyyden maahan, olin tietenkin varautunut siihen että pyy pyrähtääkin puuhun. Tässä hipihiljaa miettien, mitä teen päätin jatkaa pillittelyä, ja voin kertoa että jos pillistä lähtee mielestäsi kova ääni, kyllä se pyy siinä muutaman hassun metrin päässä viheltää niin maan pirun paljon lujempaa!  Muutaman minuutin kuluttua rupesi kuulumaan pulputusta, aivan kuin narttuteeri olisi vieressä, ja katsoin puron reunalla jossa näin noin kymmenen metrin päässä liikettä, sielä se pyy keikisteli heinän seasta, ja yritti puhua minulla, vastasin sitten lyijyllä takaisin. Pyytä katsoessa totesin pyyn naaraspuoliseksi, tämäkin nuorineito, ja tarkemmin katseltuani huomasin jotain perin kummallista: linnulla oli molemmissa jaloissa epämuodostumat, toisessa jalassa kasvoi yksi varvas mutkalle sisäänpäin, eikä ollut alavarvasta ollenkaan. Toisessa jalassa ei ollut muutakuin YKSI terveen näköinen varvas, sekin se kaikista keskimmäisin, loput olivat ns. nysiä, eli ei ollu kynsiä ollenkaan, ja jalka oli kuin nippu kyrpiä! Soitin samantien RTKL:llään, jossa minua kehoitettiin ottamaan yhteyttä Eviraan, jossa langan päähän piti saada eläinlääkäri ja tautitutkia Marja Isomursu (kyllä, nimi on oikea!). En saanut Isomursua kiinni puhelimella, mutta otin talteen jalat ja siivet, että jos saan hänet kiinni lähetän ne Eviraan tutkittavaksi, missä selviää onko kyseessä vain erilainen yksilö vai tautia kenties.Liha oli aivan normaalin näköistä, eikä lihassa sen erikoisemmin mitään poikkeavuutta ollut mitä vertasin toiseen pyyhyn, joten päätin että patahan joutaa, turhaa sitä hyvää lintua hukkaan on heittää ;)Kuvia lisäisen kunhan joudan joko tähän ketjuun tai sitten sille pyhitetylle alueelle, pyyn jaloista voisin lisäillä periaatteessa tähän ketjuun jos jotain kiinostaa nähdä tämä erikoisuus. Olisinhan toki voinut tämän saman kirjoittaa Reissuraportti -osioon, samoin edellisen postini, mutta laitetaan vähän jahtiviettiä muillekkin! Omalta osaltani kanalinnustuksen aloitus meni yli odotusten, harmittamaan jäi vain se etten metsoon törmännyt :( No jahtikautta on jäljellä, kuumia piippuja ja nautinnollisia reissuja teillekkin! :)

[Jon 0]

En tiedä missä päin Sambou metsästää, mutta jos likelläkään Seinäjokea missä näyt asustelevan niin taisi olla 900 euron pelastus ettei se kivääri ollut hanhi parven lentäessä hollilla..  ;)Hienoja jahteja sulla ollut kuitenkin jo näin ekana päivänä! Jos sitä itsekkin pääsisi huomen aamulla teeriä katsomaan vaikka ilma ei kovin lupaavalta näytä..

[jyri 0]

Ajanpuutteen vuoksi ehdimme isän kanssa tekemään vain parin tunnin reissun nyt päivällä.Ukkoteerestä vedin hienosti ohitte ja oikeastaan muuta kerrottavaa ei olekkaan... ;DLintuja kyllä pörähteli enemmänkin, mutta lähtivät vähän huonoista paikoista.Huomenna illalla taas rämpimään.

[Guest Guest]

Aamulla lähettiin viiden maissa jahtimaille. Ja oli mukavasti -4 astetta pakkasta. Lintuja oli paljon,mutta arkoja. Muitakin metsästäjiä näkyi todella paljo ehkä vähä liikaakin.  Metto mailla törmättiin isoon pyy poikueeseen. Pyyt lähti jaloista tai viereisestä puusta ja laskeutuivat lähimpään puuhun,mutta en ampunut kuin yhesti ja seki puhtaasti ohi, Pyy ei välittänyt mitään vaan jäi seuraavaan puuhun. En raskinu enää pyitä härnätä kun mehtoja oltiin pää asiassa kattelemassa. Törmäiltiin vähän väliä teeri poikuesiin,mutta lähtivät aina yli 50m päästä.  >:( Vaihettiin paikkaa ja siellä pääsin hyvältä hollilta ampumaan teeri poikueseen ja teerihän sieltä tippu,mutta kun menin hakemaan sitä se pomppaa lentoon,mutta laskeutuu lähelle. Etimme sitä pitkään,mutta luovutimme kun koirakaan ei sitä löytänyt. Siinä sitte ihmettelimme kun se tuli myttynä alas ja silti vielä oli elossa.  :(  Sitten kiersimme tutun soidinsuon ja  näimme paljon teeriä,mutta olivat arkoja ja lähtivät kaukaa. Näyttää ainakin meidän seuran mailla olevan paljon poikueita.

[Tinimime 0]

tuolla Lieksan suunnalla käveltiin joku 20km eikä näkyny kuin yksi metso josta muin ohi :(  viime vuonna lintuja oli paljon enemmän. Mihin lie linnut hävinneet???

[Guest Guest]

Nehän kuulemma poikueet huonosti onnistunu niin varmaa sen takia.

[vige89 0]

Vaihettiin paikkaa ja siellä pääsin hyvältä hollilta ampumaan teeri poikueseen ja teerihän sieltä tippu,mutta kun menin hakemaan sitä se pomppaa lentoon,mutta laskeutuu lähelle. Etimme sitä pitkään,mutta luovutimme kun koirakaan ei sitä löytänyt. Siinä sitte ihmettelimme kun se tuli myttynä alas ja silti vielä oli elossa.  :( 

Kaverilla kävi samallalailla joku vuosi taaksepäin. Teeri tipahti haulikolla "löysin rantein" maahan, kävely puun alle ja teeri lähtee lentoon elävämpänä kuin koskaan. Oli ollut tilanteessa monttu auki, koira painanut linnun perään ja kaveri myös. Puun ohitettuaan oli sivusilmällä huomannut mustaa puun juurella, se ammuttu teerihän se siinä. Eli oli ollut kokonaan eri yksilö, joka oli karkuun lähtenyt.. ps.Ja itse aiheeseen, niin en tällä viikolla kerkeä lintumetsälle, ensi viikolla sitten.

[Guest Guest]

Noniin 10tunnin lenkki heitetty pikku veljen kanssa 28v. Lintuja oli mainiosti itse pudotin 4 teerikukkoa (pomppuja). Pikku broidi ottaa ja jysäyttää 30min myöhemmin ison ukkometon. Villi veikkaus 4,5-5,5kg painoa oli linnulla ei tullut tarkemmin punnittua. Muutama tovi jälkeen metso tilanteen jälkeen istahdimme kahville, ensimmäisen hörpyn jälkeen mettokukko hyppää pään päältämme kuusen latvasta lentoon, oisi saanut ammuttua, jos olisi aseet ollu lähempänä. Harmittaa, mutta näitä on sattunut ennenkin ja onhan nuita metsoja jo joku 10-20kpl tullut ammuttua elämän aikana. Myöhemmin illalla kävelemme suon laitamia pitkina, niin 40-50 riekkoa lähtee katajikosta lentoon, mutta rauhoitettuja täällä idässä. Siinäpä ne parhaimmat palat tältä päivältä oli. + metsoja, koppeloita, teeriä oli tien varret mustanaan aamulla. Päivä oli liian lämmin olisi ollut varmaan huomattavasti enempi vilskettä, jos olisi ollut suopuisampi keli.

[metsastyskortti 0]

En tiedä missä päin Sambou metsästää, mutta jos likelläkään Seinäjokea missä näyt asustelevan niin taisi olla 900 euron pelastus ettei se kivääri ollut hanhi parven lentäessä hollilla..  ;)

Hienoja jahteja sulla ollut kuitenkin jo näin ekana päivänä! Jos sitä itsekkin pääsisi huomen aamulla teeriä katsomaan vaikka ilma ei kovin lupaavalta näytä..

Näillä nurkilla tulee kyllä metsästeltyä, ja kyllä, tiedän metsähanhen muuttuneen metsästysajan! Varmaksi en voi vannoa, mutta kanukeilta näyttivät! Tosin siinä kiihkossa voin nähdä väärinkin!  ;D

[Guest Guest]

Yli viiden kilon metot on melko harvinaisia. Mettäkala-lehdessä oli juttua, niin ei niitä montaa oltu ilmoitettu. Viime vuoden isoin oli pikkasen yli viiden kilon. Siinä joku täyttäjä puheli että monesti mettästäjät tuo niitä omasta mielestään yli viiden kilon metsoja täytettäväksi mutta kyllä ne sitte kuitenki alle 5kilosia kun tarkemmin tutkitaan. Kaveri ampui kyllä melko mötkön viime vuonna, pitääpä kysäistä paljon se painoi..Asiaan: illalla kävin reilu tunnin lenkin, melko hiljaista oli. Akkateeri ja yks metto, hirvikärpäsiä sitäkin enemmän. Tänään tsekkaamaan paremmat maastot.

[jefferson 0]

Niin on saatu taas Mettälinnun avaus onnellisesti taakse. Jahtiin tuli noustua vasta myöhään, vaikkakin keli olisi mitä mainioin ollut teeren soinnin kuunteluun. Puolikahdeksalta vielä aamuteetä särppiessä puhelin pirahteli jo ensimmäisiä kertoja että tuleeko sieltä mitään, saipa vastata että hyvin täyttyy maha aamupala pöydässä. Aamu oli tosiaankin harvinaisen otollinen teeren soitiin pikkupakkasta, aivan kirkasta ja tyyntä. Pomppulintujahtia ajatelle juurikin sieltä hankalimmasta päästä.Kuitenkin heti kahdeksan jälkeen tuli ensimmäiset askeleet painu jäiseen sammalikkoon. Tarkoituksena oli aamupäivästä kiertää mettopaikkoja ja iltapäivästä ettiä sitten teeriä. Ensimmäinen metto olikin harvinaisen lähellä lähtöpaikkaa, sataa metriä ei tarvinnut kulkea kun ukko hyppäsi siivilleen männystä. Matkaa oli kuitenkin 70-80m joten eipä tarvinnut paljoa haulikko ojennella. Ensimmäisen vaaran kiertämiseen meni sellainen reipas tunti ja näköhavointoja tuli kaikkiaan 7 metsosta, osa ukkoja osa akkoja. Vaikutti yllättävän hyvältä mutta kaikki linnut olivat vielä puissa. Tästä seurasikin sitten paikan vaihto tarkoituksena oli mennä kiertelemään yhdelle metsittyneelle suolle jossa joka vuosi joku metso on majaillut. Heti alkuun löytyi kuitenkin pyypoikue jolle tuli annettua pari kertaa vauhtia mutta eivät halunneet kuunnella :) nooh jospa pillin ja piekkarin kanssa joku toinen päivä uudestaan. Tuon pyypoikueen jälkeen ehdin kävellä vajaat puolikilometriä kun tuli taimittuneen aukon ja suon laitaan, samassa aukonpuolelta kuuluu ryskettä ja mustaukko nousee siivilleen. Tätä tuli yhden paukun verran kyyditettyä mutta ilman höyhenen vahinko selvittiin tästä. Sadattelin aikani tilannetta ja ihmettelin jotta kylläpä mettoja tuntuu tänä vuonna riittävän, samalla latailin aseen ja ehdin kokonaiset 30m eteenpäin kun 15m päästä nousen toinen musta suoraan pois päin "aukealle" suolle mutta mitä pirua ainoa puut juuri ampumalinjalla. Voisi tuumailla jotta olipa taas ajolinjat kunnossa. Matka jatkui pikkuhiljaa etiäpäin ja karkuutin vielä kaksi kukkopuolta lisää, kaikki reilusti ampumamatka ulkopuolelta. Jäniksen olisi saanut eräksi jopa minun ampumataidolla kun karkkosi makuulta ja jäi istumaan 15m päähän. Jätin keväänpojan ampumatta kun näytti jotta ei ollu kuin pitkät koivet ja suuret korvat. Parin tuntia käveltyä oli pikkuhiljaa tarkoitus lähteä pottukattilan ääreen mutta koska isoja mustia oli näkynyt sen verran hyvin päätin käydä tarkastamassa vielä pari vakiopaikkaa. Matkaan tuli kuitenkin mutka. Päätin oikaista "varmalle" metsopaikalle ison viitakuusikon läpi. Kävelin hakkuukypsän kuusikon laitaa ja toisella puolella oli noin 25 vuotta taimistoa. Siinä talsiessa mietin että pääseepä kerrankin kulkemaan hiljaa. Mietinnän keskeytti kuitenkin valtava rysähdys yläpuolella mitä mitä nyt !!! Suoraan pään päältä karkkoaa koko ilmatilan täyttävä ukko, ensimmäine laukaus ei mitään, toinen paukku jo nyrjähti. Hetken odotus ja Tumps! Tuli alas mutta ei näköetäisyydelle, samassa lakkia päästä ja merkiksi ampumapaikalle. Rivakkaa ravia putoamisen suuntaan ja reppu matkalle merkiksi suunnasta. 30m putoamisen suuntaan ja seis. Täydellinen hiljaisuus, kohta Läps Läps, kuuluu 20m sivusta isomman kuusikon puolelta hitaasti sinne päin. Mitään ei näy enää eikä kuuluu. Kunnes huomaan pienen mustan pilkistyksen.Löytyipäs, siiven kärki vielä pikkasen vipaatta mutta elo on hävinnyt muuten pois. Kylläpä kannatti tänä aamuna taas ulkoilemaan lähteä. Nosta metton kolostaan ja todellinen koko alkaa paljastua. Pitkän matkaa suurin lintu mitä koskaan olen ampunut.Hetken aikaa piti istuskella ja ihmetellä. Sitten pari kuvat ja kohti autoa. Haulikko kulki taitettuna olalla ja ei tarvinnut miettiä pitäisikö enää paukkuja piippuu laittaa vaikka aamuinen pyypoikue istui rivissä oksalla :)Rehellinen homenokka.

[jefferson 0]

Yli vitosen metot on tosiaan harvinaisia, joten jos epäilyskään sellaisesta eikun puntarille heti.

[Guest Guest]

Komea on metto ja onnittelut! Käytitkö puntarilla, melko mötköltä näyttää?

[jefferson 0]

Komea on metto ja onnittelut! Käytitkö puntarilla, melko mötköltä näyttää?

Siinä se 4,3-4,4 kg heilu. Ihan mukava :)

[Guest Guest]

Onnittelut :) Veljeni ampuma, oli samaa kokoluokkaa :) Oliko suolisto loisia? Ovat yleisiä vanhoissa metsoissa! Mutta eivät haittaa. Kyllä se on upea lintu :) Pääsitkö haulikolla yllättämään vai kiväärillä?

[jefferson 0]

Onnittelut :) Veljeni ampuma, oli samaa kokoluokkaa :) Oliko suolisto loisia? Ovat yleisiä vanhoissa metsoissa! Mutta eivät haittaa. Kyllä se on upea lintu :) Pääsitkö haulikolla yllättämään vai kiväärillä?

En suoliloisista tiedä ku junttasin samoin tein pakkaseen, ois tarkotus viedä täytettäväksi. Antovat ohjeen jos saat heti pakkaseen niin älä suolista. Haulikolla pääsin pudottamaan.

[metsastyskortti 0]

Komea on metso!! Jr:lläkin näytti menevät aloitus todella mallikkaasti ja oli mukava lukea tuo kertomuksesi! Onnittelut "isosta mustasta!"  ;)

[Guest Guest]

Eka homenokka? Jos näin onnea viellä kerran :) Yli vitosia on paikka paikoin runsaasti. Mutta yli 6kg kukkoja on harvassa, itselläni suurin reppuun joutunut painoi 5,67kg kiväärillä pakkasaamuna klo 8:12 vuonna 97 muistaakseni.. Lintu oli aivan hirveä :) Yhtä varmaan yli 6kg olen jahdannut 15vuotta, eikä vielkään ole antautunut toivottavasti antautuu ennenku hautaan joudun :)

[jefferson 0]

Eka homenokka? Jos näin onnea viellä kerran :) Yli vitosia on paikka paikoin runsaasti. Mutta yli 6kg kukkoja on harvassa, itselläni suurin reppuun joutunut painoi 5,67kg kiväärillä pakkasaamuna klo 8:12 vuonna 97 muistaakseni.. Lintu oli aivan hirveä :) Yhtä varmaan yli 6kg olen jahdannut 15vuotta, eikä vielkään ole antautunut toivottavasti antautuu ennenku hautaan joudun :)

Tuo oli numerolla 3 mutta pari aiempaa ollu poikamettoja, tuo alko näyttää jo ihan metoltakin. Ensimmäinen oli joskus 13-14 kesäsenä elikkäs 15 vuotta sitten, viime vuonna yks ja sitten tuo. Ittekin oon kans kohta kymmenen vuotta jahdannu yhtä ja samaa mettoa, näin taas eilenkin sen. Pomppasi jostain 70m, alas saatuukin verrattuna on aivan valtavan kokonen.