Susi herättää suomalaisten keskusteluaktiivisuuden vuodesta toiseen

Suomessa on keskustelu herättänyt viime aikoina monetkin asiat, mutta jos pari nostaa esille niin ne ovat sudenmetsästys ja tuleva Suomen uusi rahapelijärjestelmä. Siinä missä sudenmetsästys ja sen salliminen tietyissä rajoissa talvella 2026 ja samoin rahapelijärjestelmän uusiminen jakavat kansaa, niin samalla lailla yleensäkin isoissa asioissa on selkeästi osa puolesta ja osa vastaan. Toiset eivät haluaisi antaa lupaa tappaa susia, ja samoin, toiset pitävät rahapelejä kaiken pahan alkuna.

Tosiasioita ovat kuitenkin, että susikanta on kasvanut ja sitä pitää pienentää, ja esimerkiksi rahapelaaminen on muuttunut uhkapelaamisesta nykyaikaiseksi viihdepelaamiseksi. Esimerkiksi vedonlyönti on sekä harrastus monelle, että pieni jännityslisä television otteluiden seurannan ohelle.

Susikanta ei ole Suomessa enää marginaalinen ilmiö, vaikka se jakautuu epätasaisesti. Luonnonvarakeskuksen kanta-arvio kertoo, että maaliskuussa 2025 susireviirejä oli todennäköisimmin 76, ja kanta oli edellisvuotta suurempi sekä painottui vahvemmin länteen, erityisesti Lounais-Suomeen. Arvion taustalla on aiempaa kattavampi DNA- ja havaintoaineisto, ja juuri tämä aineiston laatu vaikuttaa siihen, miten metsästyksen kestävyyttä voidaan perustella. Samalla suden läsnäolo näkyy arjessa eri tavoin eri puolilla maata, ja se tekee yhteisestä sävelestä vaikean. Keskustelussa sekoittuu helposti se, missä susia on paljon, ja se, missä susi koetaan vahingolliseksi.

Sudenmetsästys ja talvi 2026

Suomi ei päätä sudesta tyhjiössä, koska keskeinen kehikko tulee EU:n luontodirektiivistä. Direktiivi lähtee siitä, että tietyt lajit kuuluvat tiukan suojelun piiriin, ja suden tahallinen tappaminen on pääsääntöisesti kielletty, ellei poikkeamiselle ole tarkkaan rajattuja perusteita. Poikkeaminen nojaa direktiivin 16 artiklaan, ja silloin pitää pystyä osoittamaan sekä hyväksyttävä tavoite että se, ettei muuta tyydyttävää ratkaisua ole. Lisäksi päätösten pitää varmistaa, ettei poikkeus heikennä lajin suojelun tasoa. Tämä juridinen testipatteri on syy siihen, miksi metsästysperusteet väännetään Suomessa usein oikeudessa asti.

Tilannetta mutkistaa se, että suden asema ei ole Suomessa täysin sama kaikkialla. Susi on poronhoitoalueen ulkopuolella luontodirektiivin liitteen IV tiukasti suojeltu laji, mutta poronhoitoalueella suden asema on liitteen V mukainen, eli hyödyntämistä voidaan säädellä eri tavalla. Tämä alueellinen ero näkyy käytännön päätöksissä, poliittisissa odotuksissa ja siinä, miten “suden ongelma” ylipäätään määritellään. Samalla se tekee keskustelusta herkkää, koska yhden alueen ratkaisu voi näyttää toisen alueen silmissä epäoikeudenmukaiselta. Rajojen sisällä elää siis kaksi erilaista sääntelyarkea.

Suden kiintiömetsästys on alkanut tammikuussa 2026 poikkeuksellisen tehokkaasti. Metsästys on jo päättynyt yhdeksällä eri kiintiöalueella tavoitteiden täytyttyä. Saalista on saatu sunnuntaihin mennessä yhteensä 81 yksilöä. Tilanne on kehittynyt nopeasti kaikilla määritellyillä alueilla.

Luminen talvi on tarjonnut metsästäjille erinomaiset olosuhteet jahtiin. Tuore lumi helpottaa eläinten jäljitystä ja paikantamista merkittävästi. Metsästäjät ovat myös valmistautuneet kauteen huolellisesti etukäteen varmistaen myös oman turvallisuutensa jahdin aikana. Suomen riistakeskus seuraa tilannetta aktiivisesti ja tiedottaa muutoksista.

Metsästys käynnistyi vuoden ensimmäisenä päivänä kuudellatoista eri alueella. Maa- ja metsätalousministeriön asetus salli yhteensä sadan suden kaatamisen. Suurin osa myönnetyistä luvista on jo käytetty loppuun. Viranomaiset valvovat tiukasti asetettujen kiintiöiden noudattamista kentällä.

Suotuisat sääolosuhteet vauhdittavat jahtia

Paksu lumipeite kattaa tällä hetkellä lähes koko Suomen rannikolta Lappiin. Jälkien seuraaminen on mahdollistanut tehokkaan ja kohdennetun poistamisen. Tämä vähentää turhaa liikkumista luonnossa ja nopeuttaa tehtävien suorittamista.

Metsästäjien korkea organisoitumisaste on ollut avainasemassa nopeassa etenemisessä. Alueelliset metsästysseurat tekevät tiivistä yhteistyötä riistahallinnon kanssa tavoitteiden saavuttamiseksi. Viestintä eri toimijoiden välillä toimii reaaliaikaisesti sähköisten järjestelmien avulla. Jokainen saaliiksi saatu yksilö ilmoitetaan välittömästi viranomaisten tietoon.

Päätökset metsästyksen lopettamisesta tehdään heti, kun kiintiö on täynnä. Tämä varmistaa sen, ettei sallittua saalismäärää ylitetä millään alueella. Sääntely on tiukkaa, jotta susikannan hoitosuunnitelman tavoitteet toteutuvat. Viranomaiset ovat tyytyväisiä metsästyksen tähänastiseen tekniseen sujumiseen.

Koirasusien poistaminen on luonnonsuojelua

Metsästyksen yhteydessä pyritään tunnistamaan ja poistamaan haitallisia koirasusia luonnosta. Koirasusi on määritelty vieraslajiksi, joka uhkaa aidon suden perimää. Erillinen 26 yksilön kiintiö on luotu suojaamaan metsästäjiä erehdyksiltä. Koirasuden ja suden erottaminen maastossa on äärimmäisen vaikeaa.

Luonnonvarakeskus vastaa saaliiksi saatujen eläinten tarkemmasta tutkimisesta ja analysoinnista. Kaikista yksilöistä otetaan DNA-näytteet perimän selvittämiseksi talven aikana. Ensimmäiset tulokset valmistuvat tammikuun puolivälin jälkeen tehtävässä analyysiajossa. Mikäli eläin varmistuu koirasudeksi, se poistetaan varsinaisesta susikiintiöstä.

Tämä menettely mahdollistaa metsästyksen jatkamisen tietyillä alueilla myöhemmin talvella. Jos kiintiöön vapautuu tilaa koirasusihavaintojen myötä, riistakeskus antaa uusia lupia. Erityisesti Kaskisissa, Närpiössä ja Kytäjällä seurataan tilannetta tarkasti. Tavoitteena on puhdas susikanta ilman koirien perimän vaikutusta.

Turvallisuus ja vahingot ohjaavat päätöksiä

Suden kiintiömetsästyksellä pyritään ratkaisemaan kasvaneen kannan aiheuttamia vakavia ongelmia. Monet asukkaat kokevat turvattomuutta susien liikkuessa aivan pihapiirien läheisyydessä. Myös kotieläinvahingot, kuten hyökkäykset lampaita ja koiria vastaan, ovat lisääntyneet. Viranomaiset saavat jatkuvasti ilmoituksia suurpetojen poikkeuksellisesta käyttäytymisestä.

Poliisin tehtävämäärät suurpetoihin liittyen ovat olleet voimakkaassa kasvussa viime vuosina. Vaikka ennaltaehkäiseviä keinoja on käytetty, ne eivät ole riittäneet. Hallittu kannan sääntely nähdään välttämättömänä keinona palauttaa ihmisten turvallisuudentunne. Erityisesti Länsi-Suomen vahva susikanta on vaatinut nopeita toimenpiteitä.

Kiintiöiden painopiste on valittu huolellisesti aiempien vahinkotilastojen perusteella. Alueet, joilla on ollut eniten konflikteja, saivat suurimmat kaatomäärät. Tavoitteena on opettaa susille ihmisarkuutta ja vähentää pihavierailuja. Metsästys kohdistuu ensisijaisesti ongelmia aiheuttaviin laumoihin ja yksilöihin.

Tutkimus ja seuranta tukevat hallintoa

Luonnonvarakeskuksen keräämä aineisto on kaiken päätöksenteon perusta ja lähtökohta. Tiedot susien liikkeistä ja laumojen koosta päivittyvät jatkuvasti havaintojen avulla. DNA-tutkimukset antavat tarkkaa tietoa sukulaissuhteista ja mahdollisesta risteytymisestä koirien kanssa. Tämä tieteellinen lähestymistapa takaa sen, että metsästys on kestävää.

Tammikuun analyysit ovat kriittisiä lopputalven metsästyssuunnitelmien kannalta ja ne julkaistaan pian. Mikäli koirasusia löytyy odotettua enemmän, strategiaa voidaan muuttaa nopeastikin. Riistahallinto haluaa varmistaa, että kaikki toimet perustuvat ajantasaiseen faktaan. Avoimuus on tärkeää, jotta kansalaisten luottamus järjestelmään säilyy korkeana.

Metsästyksen vaikutuksia susikannan käyttäytymiseen seurataan myös jahdin jälkeen keväällä. On tärkeää tietää, miten laumojen rakenne muuttuu yksilöiden poistamisen myötä. Tutkimustieto auttaa kehittämään entistä parempia menetelmiä tuleville vuosille. Suomi on edelläkävijä suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen tieteellisessä seurannassa.

Politiikka yrittää tehdä tilaa metsästykselle

Viime kuukausina suden metsästys on ollut myös lainsäädäntötyön kohteena, ja tavoitteena on ollut tehdä järjestelmästä ennustettavampi. Maa- ja metsätalousministeriö on kertonut, että suden kannanhoidollista metsästystä valmisteltiin vuodelle 2025, ja että lait ja asetukset tulivat voimaan 1.1.2026. Valtioneuvosto on samalla viestinyt, että metsästyslain muutoksilla pyritään mahdollistamaan suden metsästys ja turvaamaan kestävyyttä käytännön järjestelyillä. Julkisessa keskustelussa on toistunut ajatus “rinnakkaiselosta”, joka kuulostaa helpolta mutta tarkoittaa käytännössä satoja pieniä ratkaisuja. Käytännön tasolla Suomen riistakeskus on avannut suden kiintiömetsästykseen liittyvää ohjeistusta vuodelle 2026, ja järjestelmässä korostuu nopea keskeyttäminen, jos alueellinen kiintiö täyttyy. Riistakeskus edellyttää myös näytteiden toimittamista ja ilmoitusvelvollisuutta, mikä kertoo siitä, että metsästys on samalla seurantakoneisto. Poliittinen tavoite on selkeyttää, mutta juridinen ja biologinen todistustaakka ei katoa mihinkään. Siksi jokainen uusi malli testataan käytännössä vasta, kun valitukset ja seuranta ehtivät mukaan.