Järjestetäänkö metsästyksessä kilpailuja?

Metsästysaseilla harjoitettu ammunta on hyvin yleinen ja suosittu urheilulaji. Toki virallisissa kilpa-ammuntalajeissa käytetään ampuma-aseita, joita ei varsinaisesti ole suunniteltu metsästykseen. Urheiluammunnassa kilpaillaan paremmuudesta rata-ammunnassa ja kyseessä on täysin osumatarkkuuteen ja aseenkäsittelykykyyn perustuva kilpailu. 

Ampuma-aseet ja niiden käyttötaidot ovat tietysti erittäin keskeisiä taitoja metsästyksessä. Eikö metsästyksen parissa voisi sitten järjestää kilpailuja, joissa mitataan kilpailijoiden aseenkäyttötaitoa ja metsästystaitoja luonnossa saalista metsästäen? Ovathan esimerkiksi kalastuskilpailutkin hyvin yleisiä ja suosittuja. Metsästyksessä kilpaileminen rajoittuu kuitenkin pääasiassa ampumaradoille, mutta aitoja metsästyskisojakin kyllä järjestetään.

Ammuntaurheilukilpailut ovat suosittuja metsästäjien keskuudessa

Tarkkuusammunnan eri osa-alueet ovat arvostettuja kilpaurheilulajeja. Olympialaisissa ammunta on ollut yhtenä lajina nykyaikaisten olympialaisten syntymävuodesta 1896 lähtien. 

Ei ole mitenkään poikkeuksellista, että taitavimmat ampumaurheilijat ovat myös innokkaita metsästäjiä. Nuorena aloitettu ilma-aseen avulla tapahtuva kilpailullinen ammuntaharrastus on luonteva polku kohti tehokkaampien kilpa-ammunta- ja metsästysaseiden käytön opettelua sekä metsästysharrastuksen aloittamista.

Tarkkuusammuntalajien lisäksi esimerkiksi ampumahiihto on erittäin suosittu laji varsinkin pohjoismaalaisten penkkiurheilijoiden keskuudessa. Ampumalajit eivät yleensä ole kovin suosittuja vedonlyöntikohteita, mutta vedonlyönti ampumahiihdon arvokisojen voittajista on tässä suhteessa poikkeus. Talviurheilun yksilölajeista ampumahiihto on yksi suosituimmista vedonlyöntikohteista.

Ampumahiihdolla on metsästykseen pohjautuva historia, sillä perimätiedon mukaan suomalaiset metsästivät esimerkiksi hirvieläimiä hiihtämällä kantavan hangen päällä sopivan läheiselle ampumaetäisyydelle hirvieläinten kompuroidessa upottavassa hangessa.

Metsästysammuntakilpailut valmistavat oikeaan metsästykseen

Metsästysammuntakilpailut sisältävät metsästyksessä tarvittavien taitojen hiomiseen tarkoitettuja ammuntalajeja sekä myös kilpailijan fyysistä kuntoa mittaavia lajeja. Ampumaradoilla järjestettävät metsästysammuntakilpailut ovat suosittuja aktiivisten metsästäjien keskuudessa, sillä kilpailuihin harjoittelu auttaa samalla valmistautumaan metsästyskauteen. 

Metsästysammuntakilpailujen keskeisin tavoite on edistää ampumataitoja onnistuneiden ja vastuullisten riistalaukauksien saavuttamiseksi sekä kannustaa metsästäjiä pitämään yllä metsästyksessä tarvittavaa fyysistä yleiskuntoa. Kilpailutoiminta motivoi metsästäjiä hiomaan taitojaan systemaattisesti, mistä on hyötyä myös varsinaisissa metsästystilanteissa. 

Metsästäjäliitto järjestää lajin parissa vuosittain Suomen Mestaruuskilpailut. Lisäksi parhaiten pärjäävät kilpailijat voivat osallistua myös Pohjoismaiden Mestaruuskilpailuihin ja Euroopan Mestaruuskilpailuihin. 

Metsästysammunta jakautuu kahteentoista erilliseen lajiin. Niihin kuuluvat ilmakivääri-, kivääri- ja haulikkolajit, jotka edelleen jakautuvat useisiin alakategorioihin. Lisäksi mukana on hiihtoa, juoksua ja kävelyä yhdistettynä ammuntatehtäviin.

Haulikkolajit jakautuvat kahteen alalajiin, jotka ovat metsästyshaulikko ja metsästystrap. Ensiksi mainitun lajin harjoittelu kehittää ammuntatarkkuutta esimerkiksi sorsa- ja kyyhkysjahtia silmällä pitäen. Jälkimmäinen eli metsästystrap sopii metsäkanalintuja metsästävien urheilulajiksi. Molemmissa lajeissa kilpailut tapahtuvat kiekkoammuntaradalla.

Kiväärilajeista tärkein on metsästyshirvi, joka on suunniteltu hirvimetsästyksen harjoittelua tukevaksi. Kilpailussa ammutaan radalla 100 metrin etäisyydeltä sekä paikallaan olevaan että liikkuvaan hirvenmuotoiseen maalitauluun. Paikallaan olevaan tauluun ammutaan neljä laukausta ja liikkuvaan tauluun yhteensä kuusi laukausta. Yhteispistemäärä ammunnoista ratkaisee voittajan. 

Metsästysluodikko on laji, joka sopii kanalintujen metsästäjille. Kilpailussa ammutaan sekä makuulta että pystyasennosta viisi laukausta. Kilpailijalla on aina kaksi minuuttia aikaa ampua laukaukset ensin makuulla ja tämän jälkeen toiset kaksi minuuttia aikaa ampua pystyasennossa 100 metrin päässä olevaan maalitauluun.

Ilmakiväärilajit muistuttavat hirvi- ja luodikkolajeja, mutta aseena on tietysti ilmakivääri. Tämä laji sopii myös nuorille ja mahdollistaa edullisen kivääriammuntaharjoittelun.

Metsästyskilpailut

Metsästyskilpailuissa metsästäjät pyrkivät kilpailun luonteesta riippuen kaatamaan mahdollisimman ison kohteen, mahdollisimman paljon kohteena olevia eläimiä tai saavuttamaan jonkin muun kilpailussa määritellyn metsästystavoitteen. Suomessa metsästyskilpailuja ei kovin paljoa järjestetä. Vuonna 2022 järjestetyt pienpetojen metsästyksen Suomen Mestaruuskilpailut aiheuttivat yllättävän julkisuuskohun lukuisten eläinsuojeluryhmien vastustaessa tapahtumaa voimakkaasti keräten adressia kilpailun kieltämiseksi.

Kilpailu toteutui julkisista vastustuksista huolimatta ja vuoden 2022 pienpetojen metsästyskilpailussa saaliseläiminä olivat kettu, supikoira, minkki, näätä ja mäyrä. Kilpailu käytiin joukkueittain ja voittajaksi selvisi eniten saalista saanut joukkue. Metsästysmenetelminä sallittiin kaikki metsästyslain sallimat pienpetojen pyyntimenetelmät.

Pienpetojen metsästykseen keskittynyttä kilpailutapahtumaa on järjestetty vuosittain jo usean vuoden ajan. Tapahtumassa ei kuitenkaan missään nimessä ole kysymys karnevaalihenkisestä epäeettisestä kilpailusta saaliseläimien kustannuksella. Kyseessä on normaalia pienpetoeläinten metsästystä, joka toteutetaan metsästäjien yhteistapahtumana. Järjestäjän mukaan jatkossa tapahtumaa ei sen saaman kohun vuoksi enää kutsutakaan kilpailuksi, vaan sitä markkoinaan metsästystapahtumana. 

Ulkomailla metsästyskilpailuja järjestetään etenkin Yhdysvalloissa. Kilpailujen saalieläiminä voivat olla myös suuremmat riistaeläimet, kuten peurat ja hirvet. Kritiikkiä vaille eivät metsästyskilpailut ulkomaillakaan ole jääneet. Kasvava painostus saattaa jatkossa laajemminkin vaikuttaa kilpailullisen metsästämisen vähenemiseen. Metsästyskilpailujen uskotaan korvautuvan metsästyksen harrastajien tapahtumina, joihin toki edelleen kuuluu myös yhdessä metsästäminen ja saaliiden vertailu, mutta ilman palkintojen tavoittelua sisältävää kilpailua.