Metsästyksen kauaskantoiset juuret

Metsästys on yksi suomalaisten suosikkiharrastuksista ja sitä onkin tehty jo kymmenien vuosien ajan. On kuitenkin mielenkiintoista sukeltaa hieman pintaa syvemmälle ja tutkia sitä, mitä metsästyksen historiaan oikeastaan edes kuuluu. Ja kuinka ihminen oikeastaan edes aloitti metsästyksen tuhansia vuosia sitten?

Yleisesti

Metsästys kalastuksen tapaan on hyvin luonnonläheinen harrastus, joka lienee yksi niistä syistä, miksi ihminen viihtyy kyseisten harrastusten kanssa. Ihmiselle on luontaista viihtyä luonnossa ja nauttia sen erilaisista antimista. Olemmehan kuitenkin itsekin osa luontoa, olemme vain niin tottuneita nykyiseen kiireiseen kaupunkielämään, että aina ei edes hoksaa, kuinka paljon luonnon läsnäoloa tarvitseekaan. Kun luonnon äärelle kuitenkin pääsee, huomaa nopeasti rentoutuvansa ja voivansa paremmin.

Ei ole siis myöskään mikään ihme, että luonto inspiroi meitä niin yksilöinä kuin suuremmassakin mittapuussa. Esimerkiksi monet kansantarut ovat saaneet inspiraationsa luonnosta ja sen vuoristoista, metsistä ja vesistöistä. Niin Kalevala kuin kreikkalainenkin mytologia on saanut inspiraatiota luonnosta; kreikkalaisessa mytologiassa muun muassa Olympos-vuori pelaa tärkeää roolia, kun taas Kalevalan tarinoissa vilisee vesihiisiä ja muita ” Vedenväkeläisiä”.

Luonnon vaikutus näkyy myös erilaisissa peleissä, kuten esimerkiksi videopeleissä; Thatgamecompanyn kehittämä videopeli Journey omaa upeat visuaalit, joita on nimenomaan inspiroinut luonto ja sen kauneus. Myöskin monet online kasinoiden kolikkopelit, kuten Big Bass Bonanza, on saanut visuaalinsa luonnon inspiroimana. Luonto inspiroi myös moneen muuhun; Michelin-tason kokit valmistavat ruokia metsän antimista, elokuvaohjaajat sijoittavat elokuviensa tapahtumat luontoon ja valokuvaajat jahtaavat eri luonnonilmiöitä ja -kohteita kuvissaan.

Luonnossa ja sen tarjoamissa harrastuksissa on siis paljon jotain kiehtovaa, joten ei ole mikään ihme, että Suomessakin metsästää jopa noin 300 000 ihmistä.

Metsästyksen historiaa

Ensimmäiset ihmiset, jotka elivät paimentolaiselämää ja alkoivat syödä lihaa, elivät noin 3 miljoonaa vuotta sitten. He söivät ensin juuri kuolleita eläimiä ja raadoista löytyviä toukkia ja hyönteisiä. Meni siis jonkin aikaa, ennen kuin he alkoivat metsästämällä metsästää. Kun metsästys kuitenkin aloitettiin, kehittivät he erilaisia saalistustapoja ja aseita. Kun maatalous syntyi neoliittisella aikakaudella, muutti se metsästyksen roolia toissijaiseksi – sitä käytettiin enemmänkin tapana suojella viljelijöiden satoa eläimiltä, jotka sitä voisivat mahdollisesti satuttaa.

Metsästys alettiin nähdä niin sanottuna etuoikeutena vasta antiikin aikaan. Kun viljely ja karjankasvatus ruokkivat koko kansan, tarjosi metsästyksen tarjoamat saaliit jotain erityistä ja parempaa etuoikeutetuille. Toisaalta metsästyksellä sotilaat pystyivät myös osoittamaan ja todistamaan kykynsä soturina.
Keskiajalla metsästyksestä taas tuli ylellistä; jos sai kutsun metsästämään kuninkaan kanssa, oli se yksi suurimmista mahdollisista kunnianosoituksista. Metsästyksestä tuli myös hieman rajoitetumpaa, sillä erilaisia lakeja suunniteltiin säätelemään metsästystä kuninkaallisilla alueilla. Ajalle tyypillinen metsäsuunnittelu sai aikaan haitallisten eläinten lisääntymisen, jota taas yritettiin hoitaa metsästämällä.

Ranskan renessanssin aikana Francis I:sen hallitessa metsästyskoirat otettiin vihdoin mukaan metsästykseen. Renessanssin aikaan metsästyksestä tuli aateliston etuoikeus ja sen harjoittamisoikeus saatiin suoraan maanomistusoikeuden kautta. Tässä vaiheessa myös salametsästäjiä alettiin rangaista ankarasti, sillä tähän asti salametsästystä oli siedetty melkoisen hyvin. Hovi kielsi metsästyksen ei-aatelisilta ja se nähtiin ajanhukkana.

Ranskan suuri vallankumous kumosi tämän aristokraattien etuoikeuden, joka johti metsästyksen laajaan laajenemiseen. Vaikka tämä oli sinänsä hyvä asia, vaikutti se kuitenkin negatiivisesti metsien ekosysteemeihin ja aiheutti joidenkin lajien sukupuuton tietyillä alueilla. Jotta villieläimiä voitiin suojella, otettiin metsästysluvat käyttöön Napoleon I:n aikana. Luvat olivat kuitenkin kalliita, joten tavalliset maataloustyöntekijät eivät lupia pystyneet juurikaan ostamaan, mikä tarkoitti sitä, että metsästyksestä tuli jälleen varakkaiden etuoikeus. Tämä taas johti salametsästyksen lisääntymiseen ruoan ja turkisten tarpeessa.

Nykyään metsästys on tiukasti säänneltyä, joka on hyvä asia lajien suojelun vuoksi. Metsästyslupia varten tulee suorittaa kokeita ja lajiin liittyy muutenkin paljon erilaisia lakeja riippuen hieman eri maista. Metsästys on oikeastaan muuttunut vapaa-ajan toiminnaksi, jonka tarkoituksena on osittain säädellä riistapopulaatiota. Suomessa, kuten mainittua, metsästää yhteensä noin 300 000 ihmistä, joka on hyvin korkea määrä muihin Euroopan maihin verrattuna. Suomessa metsästys nähdään arvostettuna harrastuksena ja monet metsästäjät pystyvät myös toimimaan yhteiskunnan apuna esimerkiksi riistalaskennoissa tai vaaraa aiheuttavien riistaeläinten jäljittämisessä. Metsästys on ollut Suomessa ennen aikaan eräänlainen elinehto lihan ja turkisten takia, mutta nykyään se on muuttunut enemmän harrastusmaiseen suuntaan.