Sorsastuskausi on alkamassa, oletko valmis?

Jälleen on se aika vuodesta, kun vesilintujen metsästys-, monelle tutummin sorsastuskausi alkaa. Elokuun 20. päivästä lähtien aina joulukuun loppuun saakka lähtee maamme yli 300 tuhannesta metsästäjästä noin kolmasosa sorsajahtiin.

Suomi on tunnetusti tuhansien järvien maa, ja länsi- ja etelärannikolla rantaviivaa riittää yli 4600 kilometrin verran. Saaria rannikolla riittää yli 80 000 kappaleen verran. Vesilinnut tunnetusti pesiytyvät ja elävät vesistöillä ja niiden välittömässä läheisyydessä, joten ei olekaan ihme, että sorsastus ja yleensäkin vesilintujen metsästys on maassamme niin suosittua.

Sorsajahtiin – järvelle tai ulkoluodoille

Järville ja joille voi Suomessa saada ostettua kausiluvan sorsastukseen. Ongelmaksi usein muodostuu se, mistä luvan saisi? Lähialueilla asustavien paras tapa löytää luvan myöntäjä on pitää silmät ja korvat auki. Nettikään ei ole huono apuväline luvan löytämiselle.

Hyvä vaihtoehto metsästää lupaa on kysellä sitä esimerkiksi aluetta hallinnoivasta vesialueen osakaskunnasta, ns. kalastuskunnasta. Vaikka kalastuskunta ei aina hallinoikaan vesialueen metsästystä, eikä lupaa tätä kautta välttämättä saakaan, se osaa yleensä kertoa, saako alueelle ylipäätään vieraslupaa ja mistä sen voi mahdollisuuksien mukaan ostaa.

Metsästyslain mukaan Suomessa pysyvästi asuvalla henkilöllä on myös oikeus metsästää yleisellä vesialueella meressä, ja meren saarissa ja luodoilla. Tähän liittyy lisäksi se, että alueen tulee olla valtion omisutksessa, eikä sen omistusta tai hallintaa ole luovutettu millekään toiselle taholle. Lisäksi järvissä sijaitsevilla yleisillä vesialueilla on oikeus metsästää niillä henkilöillä, joiden kotipaikka on kyseisessä kunnassa johon vesialue osaksi tai kokonaan kuuluu, tai johon se rajoittuu.

Sorsastuksen erityispiirteet ja -varusteet

Sorsastuksessa käytettävä asetyyppi on lähes poikkeuksetta haulikko. Haulikot ovat suosittuja pienriistan, erityisesti liikkuvan maalin, metsästyksessä. Suosittuja sorsastuksessa käytettyjä haulikkotyyppejä ovat pumppuhaulikko ja itselataava haulikko. Haulikkotyyppi kannattaa kuitenkin valita itselleen sopivaksi, esimerkiksi itselataava haulikko soveltuu pehmeämmän rekyylituntuman vuoksi hyvin kevytrakenteiselle metsästäjälle.

Sorsastuksessa houkuttimina käytetään pilliä tai kuvia. Houkuttimien tarkoituksena on saada saaliseläin tulemaan huokuttimen ääntä tai visuaalista kuvaa kohti, jolloin se on helpompi ampua. Onpa niistäkin metsästäjistä kuultu, jotka ovat onnistuneesti käyttäneet koiraa houkuttimena sorsastuksessa!

Toinen tapa sorsastukseen on niin kutsuttu pomppulintujahti, eli ajometsästys. Tällöin metsästäjä etsii itse lintuja ja linuparvia aktiivisesti niiden luokseen houkuttelemisen sijaan. Vaikka kuulemalta vaikuttaisikin siltä, että houkuttelupyynti on vain paikallaan istumista, jonka aikana ehtisi löytää vaikkapa uusin pikakasino, asia ei kuitenkaan ole näin. Riistan houkuttelu on kovin usein erittäinkin aktiivista toimintaa, puhumattakaan siitä ajatustyöstä jota metsästäjä joutuu sen eteen – ja aikana – tekemään. Valppaus on valttia, ja kohde-eläimen käytösmalleihin on hyvä metsästäjä perehtynyt, kuin myös perehtyy jahdin aikana.

Koira mukaan sorsajahtiin

Koiran käyttäminen saaliin noutamisessa on sorsastuksessa suotavaa, erityisesti koska usein saalis jää veden varaan tai esimerkiksi kaislikkoon, josta sen löytäminen ilman koiraa on todella haastavaa. Yleensä sorsastuksessa käytettävä koira on esimerkiksi labradorinnoutaja, mutta sinänsä koiran rodulla ei ole suurempaa merkitystä, kunhan se pyydetyt eläimet noutaa. Ja mikä sen mukavampaa, kun lähteä jahtiin yhdessä ihmisen parhaan ystävän kanssa!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.