Metsästys kesän ja alkusyksyn aikaan

Alkukesä ei tavanomaisesti ole metsästäjän juhla-aikaa, sillä monien riistaeläinten metsästyskaudet alkavat aikaisintaan elokuussa. Suomestakin löytyy kuitenkin useita lajeja, joiden metsästystä voidaan harjoittaa kesäaikaan ja joidenkin jopa ympäri vuoden.

Kesällä metsästettäessä unohtumia elämyksiä itse pääasiallisen tarkoituksen – saaliin saamisen, lisäksi tarjoavat myös lähes koko maahan ulottuvat valoisat, tai pohjoisemmassa jopa yöttömät yöt. Lisäksi hieman tuntemattomammat saaliit saattavat olla kinkkisiä metsästettäviä niiden erilaisen käyttäytymisen vuoksi. Kuten esimerkiksi uusien nettikasinoiden metsästyksenkin osalta, kannattaakin itselle tuntemattomampien saaliiden pyyntiin tutustua tarkemmin esimerkiksi oppaiden kautta.

Kesän saaliseläimet

Vaikka pääasiallisesti metsästystä harjoitetaan alkusyksystä talveen, on myös kesällä mahdollista metsästää ainakin muutamia lajeja. Näistä ehkä mielenkiintoisimpana esimerkkinä mainittakoon verrattaen suomalaisille uusi kohde, villisika.

Villisikaa esiintyy pääasiallisesti Kaakkois-Suomessa ja itäisellä Uudellamaalla

Villisian kanta on ollut Suomessa kasvussa aina 1970-luvulta saakka. Vuonna 2016, kannan kasvettua huomattavasti, onkin villisian metsästys ollut Suomessa sallittua ympäri vuoden. Tähän poikkeuksena mainittakoon, että poikasen kanssa liikkuva naaras on rauhoitettu maaliskuun alusta heinäkuun loppuun.

Viilisikakannan lisääntyessä luonnollisesti myös saalismäärät ovat kasvaneet. Viime kauden (elokuu 2020 -heinäkuu 2021) saalismäärä kasvoikin yli 40% edelliskauteen verrattuna. Yhteensä 1343 metsästettiin ampumalla, joista yli puolet Kaakkois-Suomessa. Toisiksi suurimpana metsästysalueena lukujen valossa villisian osalta oli Uusimaa 233 ammutulla yksilöllä.

Villisikaa suositellaankin metsästettävän aktiivisemmin, koska kannan räjähdysmäinen nousu toisi vaikeuden pitää sitä kurissa. Villisika ei pelkää asutusta, joten suuret yksilömäärät varsinkin asutuskeskusten läheisyydessä saattaisivat tuoda uudenlaisia ongelmia ihmisten jokapäiväiseen elämään. Toisen ongelman saattaisi myös luoda afrikkalaista sikaruttoa on havaittu EU:n alueella vuodesta 2014 lähtien. Päästessään Suomeen voisi tauti aiheuttaa suuria tappioita maamme sikataloudelle ja sen lisäksi myös tuoda mukanaan alueellisia metsästysrajoituksia. Tämänkin takia villisia kannanhallinta on huomattavan tärkeää.

Itämerennorppa

Itämerennorppaa tavataan Suomessa kaikilla merialueilla. Pohjanlahdella ja Suomenlahden perukoissa levinneisyys on kuitenkin suurinta. Kesällä tavattavien yksilöiden määrään alueittain vaikuttavat vuotuisat jäätilanteiden vaihtelut, vaikka itämerennorppa tuleekin toimeen umpeenjäätyvillä merialueilla.

Vuonna 2021 astui voimaan metsästysasetusmuutos, jonka johdosta itämerennorpan metsästykseen ei enää vaadita riistakeskusen myöntämää pyyntilupaa. Sen sijaan norppaa on mahdollista metsästää alueellisten kiitiöiden puitteissa sen pyyntiaikana. Itämerennorpan metsästysajat ovat huhtikuun 16:sta päivästä heinäkuun viimeiseen päivään asti, ja jälleen elokuun ensimmäisestä päivästä alkaen joulukuun loppuun saakka. Kyseisille ajoille on määritelty omat erilliset alueelliset kiintiöt.

Minkki ja supikoira

Minkki ja supikoira ovat haitallisia vieraslajeja Suomessa, ja niiden metsästys on sallittu ympäri vuoden. Lisäksi omalla maallaan minkin tai supikoiran saa ampua kuka tahansa, sen pyytämiseen ei tällöin vaadita metsästyskorttia. Tämä muutos metsästyslakiin tehtiin vuonna 2019, kuten myös yöammuntaan tarkoitettujen, ja ääntä synnyttävien laitteiden, sekä keinotekoisten valonlähteiden käytön salliminen vieraslajien ampumisessa.

Minkki on levinnyt Suomessa turkistarhauksen seurauksena lähes koko maahan. Kannan nousuun ovat vaikuttaneet myös itärajan takaa tulleet yksilöt. Runsaimmin minkkiä esiintyy saaristoissa ja vesistöjen varsilla.

Supikoira on levinnyt, kuten monet muutkin lajit, Suomeen idästä 1930 ja -40 luvuilta lähtien. Säännöllisesti supikoiraa tavataan karkeasti Torniosta Suomussalmelle, joskin Lappiin eksyy välillä joitakin yksilöitä. Supikoiraa, kuten minkkiäkin, metsästetään pääsääntöisesti turkiseläimenä, sekä riistanhoidollisista syistä. Näiden vieraslajejen kantojen suuri kasvu saattaa luoda ongelmia, sillä supikoira levittää tauteja ja syö metsäkanalintujen munat maapesistä. Minkki taas on ongelmaksi vesilinnuille samalla tapaa kuin supikoira metsäkanalinnuille.

Kesän loppu ja uuden metsästyskauden alku

Useimpien, ja tunnetuimpien Suomessa metsästettävien riistaeläinten pyyntikaudet alkavat elo-syyskuussa. Erityisesti hirvijahtia varmasti moni jo odottaa sormet syyhyten. Syyskuussa alkavalla kaudella moni metsästäjä pääseekin taas elementtiinsä.

Kappalemääräisesti metsästettyjen eläinten tilastokärkeä pitävät kuitenkin sinisorsa, sepelkyyhky, teeri ja metsäjänis. Sorsastuskausi alkaa jälleen 20.8. ja kestää vuoden loppuun saakka, jäniksenlihaa voi saada pannulle alkaen 1.9. Sepelkyyhkyä saa pyytää 10.8. alkaen aina lokakuun loppuun saakka ja teeren metsästys on sallittu 10.9 alkaen marras- tai joulukuun 10. päivään asti maakunnasta riippuen. Lisäksi tietyilla alueilla pohjois-Suomessa urosteeriä saa metsästää myös tammikuussa kolmen viikon ajan.

Vaikka metsästyskausi perinteisesti alkaakin loppukesän tietämillä elo-syyskuussa, löytyy Suomesta myös kesällä metsästettäviä lajeja. Jos silkkaan vieraslajejen kannanhallitaan tai turkisten kasaan kokoamiseen ei mielenkiintoa löydy, on ennen elokuuta vielä hyvää aikaa lähteä esimerkiksi kaakkois-Suomeen villisikajahtiin!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.